Kasvihuonekaasupäästöt Euroopan unionissa kasvoivat 2,2 % vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä ja saavuttivat arviolta 897 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia Eurostatin julkaisemien tietojen mukaan. Tämä on kasvua vuoden 2023 vastaavana ajanjaksona kirjatusta 878 miljoonasta tonnista. Päästöjen kasvu tapahtui samaan aikaan EU :n bruttokansantuotteen 1,5 prosentin kasvun kanssa neljänneksellä, mikä viittaa päästöjen kasvun maltilliseen irtautumiseen talouskasvusta.
Tiedot, jotka ovat osa Eurostatin neljännesvuosittaisia arvioita kasvihuonekaasupäästöistä taloudellisen toiminnan mukaan, on tarkoitettu täydentämään keskeisiä taloudellisia indikaattoreita, kuten BKT:tä ja työllisyyttä. Nämä arviot tarjoavat ajankohtaista tietoa siitä, miten taloudellinen suorituskyky korreloi ympäristövaikutusten kanssa eri sektoreilla ja jäsenvaltioissa. Suurimmat päästöjen kasvuun vaikuttaneet sektorit olivat kotitaloussektori ja yleishyödyllisten palvelujen sektori, johon kuuluvat sähkön, kaasun, höyryn ja ilmastoinnin toimitus.
Kotitalouksien päästöt nousivat 5,2 %, mikä heijastaa energiankulutuksen kasvua kylmempinä kuukausina. Yleishyödyllisten palvelujen sektorilla kirjattiin 4,6 %:n kasvu, mikä todennäköisesti liittyy lämmityksen ja energian kysynnän kasvuun talvella. EU- tason yleisestä kasvusta huolimatta kuudessa jäsenvaltiossa kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Virossa, Suomessa ja Ruotsissa vähennykset olivat suurimmat, päästöjen laskiessa 11,3 %, 6,1 % ja 2,3 %. Nämä vähennykset korostavat vaihtelevia kansallisia trendejä energiankäytössä, tehokkuuden parannuksissa tai tuotannon ja kulutuksen muutoksissa.
Kuudesta päästöjä alentaneesta maasta kahden BKT laski. Loput neljä maata – Viro, Suomi , Ruotsi ja Luxemburg – onnistuivat merkittävästi vähentämään päästöjä samalla, kun niiden taloudet kasvoivat, mikä osoittaa edistymistä kohti kestävämpiä talousmalleja. Nämä neljännesvuosittaiset päästöarviot ovat osa jatkuvia toimia, joilla seurataan EU:n edistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, joihin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen merkittävät vähennykset vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Ne kootaan käyttämällä kansainvälisten ohjeiden mukaisia tietolähteitä, mikä mahdollistaa vertailun jäsenvaltioiden välillä ja ajan kuluessa. Luvut korostavat talouskasvun ja ilmastotavoitteiden yhteensovittamisen haastetta, sillä päästövähennykset eivät olleet yhdenmukaisia koko blokissa. Vaikka jotkut jäsenvaltiot osoittivat potentiaalia taloudellisen tuotoksen irrottamiseen ympäristövaikutuksista, päästöjen kokonaiskasvu heijastaa vähähiiliseen talouteen siirtymisen monimutkaisuutta kasvukausina. – MENA Newswire News Desk.