Euroopan komissio on käynnistänyt kanteen Itävaltaa ja kuutta muuta EU:n jäsenvaltiota vastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa , koska ne eivät ole panneet EU:n järjestämättömistä lainoista (NPL) annettua direktiiviä täytäntöön vaaditussa määräajassa. Järjestämättömien lainojen standardoitujen jälkimarkkinoiden luomiseen tähtäävä direktiivi oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2023 loppuun mennessä. Järjestämättömistä lainoista annettu direktiivi on keskeinen osa EU:n laajempaa strategiaa vahvistaa rahoitusvakautta luomalla selkeät sääntelyohjeet lainan ostajille ja palveluntarjoajille.

Se pyrkii myös helpottamaan tällaisten lainojen rajat ylittäviä liiketoimia yhtenäisten kriteerien avulla varmistaen markkinoiden suuremman yhdenmukaistamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio väittää, että viivästykset direktiivin täytäntöönpanossa haittaavat näiden tavoitteiden saavuttamista ja voivat vaikuttaa laajemmin rahoitusalan vakauteen ryhmittymän sisällä. Siirtämällä asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan komissio pyytää taloudellisten seuraamusten määräämistä laiminlyönneille valtioille.
Mahdolliset sakot määräävät rikkomisen vakavuus ja kesto sekä asianomaisten maiden taloudellinen kapasiteetti. Analyytikot ehdottavat, että seuraamukset voivat olla huomattavia, kun otetaan huomioon viivästysten vaikutus EU:n laajuiseen rahoitusmarkkinoiden yhdentymiseen. Euroopan komissio on erikseen käynnistänyt rikkomusmenettelyn Itävaltaa ja neljää muuta jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät ole panneet täysin täytäntöön pankkien tervehdyttämis- ja kriisinratkaisudirektiiviin tehtyjä muutoksia.
Direktiivin tarkoituksena on tehostaa pankkien kriisinhallintamekanismeja ja vähentää mahdollisia veronmaksajien taloudellisia rasitteita. Asianomaisille hallituksille on lähetetty virallinen ilmoitus huolenaiheista, joissa niitä kehotetaan noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Jos Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antaa komission edun, asianosaisille valtioille saattaa aiheutua paitsi taloudellisia seuraamuksia myös lisääntynyt paine Brysselistä nopeuttaa lainsäädäntöprosessejaan. Tämä voisi johtaa nopeutuneisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin kansallisten puitteiden mukauttamiseksi EU:n vaatimuksiin.
Oikeusasiantuntijat viittaavat siihen, että sääntöjen noudattamisen viivästykset aiheuttavat usein laajempia jännitteitä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä, erityisesti kun on kyse rahoitus- ja sääntelykysymyksistä. Itävallalle tämä oikeusjuttu lisää jatkuvaa sarjaa oikeudellisia kiistoja EU:n komission kanssa. Maa on ollut useiden rikkomusmenettelyjen kohteena, jotka liittyvät ympäristölainsäädäntöä, taloudellista valvontaa ja digitalisaatiota koskevien direktiivien täytäntöönpanon viivästymiseen.
Bryssel on toistuvasti arvostellut Itävallan hidasta sopeutumista EU -lakiin, mikä on asettanut Wienin kasvavaan ristiriitaan eurooppalaisen sääntelykehyksen kanssa. Vaikeudesta kärsivien jäsenvaltioiden on nyt haastettava korjata nopeasti lainsäädännölliset puutteensa välttääkseen rangaistuksen kovenemisen ja EU:n viranomaisten suorittaman lisävalvonnan. Komission luja kanta näihin direktiiveihin korostaa sen sitoutumista varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat niitä, jotta rahoitusvakaus ja sääntelyn johdonmukaisuus säilyvät koko Euroopan unionissa. – EuroWire News Desk.
